Tässä kuvaaja, josta näkee pörssisähkön kehityksen vuodesta 2018 alkaen:
Pörssisähkön hinta kuukausittain
Kuvaajan hinnat ovat kuukausittaisia pörssisähkön keskihintoja.
Kuvasta erottuu eri aikakaudet
Tässä muutama kuvasta selkeästi erottuva ajanjakso viimeisen seitsemän vuoden ajalta.
1. Normaalia vaihtelua 2018–2019:
Vuodet 2018 ja 2019 sähkön hinnat pysyivät kohtuullisina, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia.
Esim. huhtikuussa 2019 hinta laski 4,94 snt/kWh, mikä oli yksi alhaisimmista hinnoista koko tarkastelujaksolla.
Tämä laskeva trendi johtuu kesäkausta, jolloin sähkön kysyntä on maltillista, eikä lämmitystarve ole suurta. Tällöin saadaan myös enemmän energiaa auringosta, joka voi pudottaa hintoja hiukan.
2. Hyvät vesivarastot ja tuulivoima 2020:
Vuonna 2020 Suomen sähkön markkinoilla nähtiin merkittäviä muutoksia. Hyvät vesivarastot ja lisääntynyt tuulivoima laskivat aluehintoja, ja ensimmäistä kertaa sähkön tuntihinta oli negatiivinen. Sähkönkulutus väheni 9 %, ja sähkön nettotuonti Venäjältä laski. Vaikka sähkön tukkumarkkinahinnat alenivat, kotitalouksien sähkölaskut pysyivät lähes ennallaan, sillä siirtohinnat nousivat. Sähkönjakelun toimitusvarmuus parani ja keskeytykset vähenivät.
3. Vähäisen vesivoiman vuosi 2021:
Vuonna 2021 hinnat nousivat huomattavasti, erityisesti loppuvuodesta, jolloin joulukuussa 2021 hinta nousi jopa 24 snt/kWh:een.
Tämä siksi, että Ruotsissa ja Norjassa vesivoiman tuotanto oli vähäistä, tuulivoima heikkeni ja päästöoikeuksien hinnat nousivat. Tämä nosti pörssisähkön hinnan nopeasti yli 120 snt/kWh, vaikka aiemmin hinnat olivat laskeneet.
4. Energiakriisi 2022:
Vuosi 2022 oli erityinen, sillä maailmanlaajuinen energiakriisi, joka sai alkunsa erityisesti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, nosti energian hintaa ympäri maailmaa.
Toukokuussa 2022 hinta nousi 16,472 snt/kWhja heinäkuussa 2022 jopa 22,857 snt/kWh, mikä on täysin poikkeuksellista, sillä kesäisin sähkö on usein erittäin edullista.
Sähkön hinnan nousuun vuonna 2022 vaikuttivat mm. kaasun hinta, vesivoiman saatavuus ja tuulivoiman tuotanto.
Vaikka sähkön kulutus väheni merkittävästi ja energiansäästötoimet auttoivat, sähkön riittävyys ja mahdolliset sähkökatkokset huolestuttivat. Sähkösopimuksista tuli kalliimpia ja kilpailu vähittäismarkkinoilla alkoi elpyä vuoden loppua kohti.
Kotitalouksien sähkön kokonaishinta nousi keskimäärin 50 %, mutta suurin osa kuluttajista, joilla oli edullinen määräaikainen sopimus, vältti hintaräjähdyksen.
Valtion tukitoimet, kuten arvonlisäveron alennus ja lisämaksuaika, lievittivät hintojen nousua. Samalla tuulivoiman tuotanto kasvoi merkittävästi, ja fossiilisista polttoaineista luopuminen kiihtyi. Vuosi 2022 vauhditti Suomen energiamurrosta, joka edellyttää lisää investointeja puhtaaseen energiaan ja säätövoimaan.
5. Toipuminen kriiseistä 2023-2024:
Vuonna 2023 sähkön hinta palasi normaalille tasolle, ollen keskimäärin 56,5 euroa megawattitunnilta, mikä on noin 64 % halvempi kuin vuoden 2022 hintakriisissä.
Tuulivoiman ja Olkiluoto 3:n lisärakentaminen on tehnyt Suomesta sähköomavaraisemman.
Sähkön hintavaihtelut ovat kuitenkin kasvaneet, erityisesti tuulivoiman osuuden lisääntymisen vuoksi. Osana ajasta sähkön hinta painui jopa negatiiviseksi, ja näitä negatiivisia tunteja oli enemmän kuin koskaan.
Pörssisähkösopimusten osuus on kasvanut merkittävästi, ja joustavat kuluttajat voivat hyötyä hintavaihteluista ajoittamalla kulutustaan edullisimpiin ajankohtiin.